Vuosi 540 jaa.

500-luvulla maailmassa oli vain kaksi todellista mahtivaltiota: Bysantin ja Persian muinaiset valtakunnat. Vieretysten sijaitsevat mahtitekijät tulivat harvoin toimeen keskenään. Valtiot kävivät useita sotia keskenään, kuten muun muassa vuosien 527-532 välillä käydyn Bysantin–sassanidien sodan. Persian kuninkaan Kavadh I:n kuoltua vuonna 531 valtaan astui hänen poikansa Khusro I (myös kirjoitusasuissa Khosrau I), joka aloitti rauhanneuvottelut, joka johti Khusro I ja Justinianus I:n solmimaan valtakuntien välille ”Ikuisen rauhan”. Rauha kesti kuitenkin vain vuoteen 540 asti, jolloin uusi sota syttyi Khosraun vallattua Syyrian ja hävittäessä Antiokian (theupolis) kaupungin. Uusi sota kesti vuoteen 562 saakka.

Rahakabinetista löytyy sodan molempien osapuolten rahoja. Kuvassa rahoja vuodelta 540, jolloin ikuinen rauha oli romuttunut. Bysantin valtakunnan rahatalous perustui tuolloin pääasiassa sekä kulta- että pronssirahoihin, vaikka myös joitain hopearahoja lyötiin, mutta ne eivät näytelleet merkittävää roolia. Kuvassa on suurin käytössä olleista pronssirahoista, follis (M = 40 nummia). Kuvan follis on lyöty Konstantinopolissa (nyk. Istanbul) vuonna 540 jaa.

Sassanidien rahatalous sen sijaan perustui lähes yksinomaan hopearahoihin, drakhmoihin, vaikka hyvin harvinaisia kultarahojakin tunnetaan. Sassanidien drakhmoja kulkeutui myöhemmin myös Pohjoismaihin viikinkien idänkaupan seurauksena. Suomestakin niitä tunnetaan kourallinen. Kuvan drakhma on lyöty nykyisessä Iranissa Bishapurin kaupungissa vuonna 540 jaa.

Yhteistä molemmille rahajärjestelmille on, että rahoista selviää rahanlyöjä (hallitsija), lyöntipaikka ja lyöntiajankohta hallitsijan hallintovuosissa ilmoitettuna.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s