Ensimmäinen kolikko Marssissa

Tänään Yhdysvaltojen presidentinvaalien ratkettua aiheemme käsittelee erästä historiallista yhdysvaltalaista kolikkoa, jollainen löytyy myös Rahakabinetista. Tämä kolikko on ensimmäinen raha Marsissa kirjaimellisesti.

Curiosity Mars-kulkija laskeutui Marsin Gale-kraatteriin 6.8.2012 kello 8.32 Suomen aikaa. Mönkijän mukana Punaiselle planeetalle saapui myös yhdysvaltalainen yhden sentin kolikko vuodelta 1909. Kyseinen kolikko on tunnetaan yhdysvalloissa nimellä 1909 V.D.B. Lincoln cent.

Legendaarinen VDB tarina alkaa Presidentti Theodor Rooseveltin saatua vuonna 1908 ajatuksen juhlistaa tulevaa Abraham Lincolnin syntymän satavuotisjuhlaa uuden käyttörahan muodossa. Useiden välivaiheiden kautta lopulta Victor David Brenner (12.6.1871-5.4.1924) sai tehtäväkseen suunnitella kyseisen kolikon. Brennerin tiedettiin olevan mitaleiden suunniteluun ja numismatiikkaan hyvin perehtynyt henkilö, sillä hänen tiedetään liittyneen muun muassa Amerikan numismaattiseen yhdistykseen (American Numismatic Society) jo vuosia aikaisemmin vuonna 1894. Brennerin rahaan valitsema Lincolnin sivuprofiili perustuu Lincolnista 9.2.1864 otettuun valokuvaan.

Kolikon taustapuolen alaosaan sijoitettiin Brennerin nimikirjaimet ”V.D.B.” normaaliin tapaan. Rahoihin on kautta aikoihin lyöty yleisesti myös tekijänsä/suunnittelijansa nimi, kuten Yhdysvalloissa esimerkiksi James B. Longacren (L tai JBL) tai vastaavasti Augusus Saint-Gaudenssin monogrammi (ASG). Brennerin tapauksessa nimikirjaimista nousi valtava kohu, jonka seurauksena nimikirjaimet lopulta poistettiin rahoista vielä saman vuoden aikana.

VDB senttejä lyötiin sekä Philadelphian, että San Franciscon rahapajoissa. San Franciscossa lyötyihin rahoihin tuli rahapajamerkinnäksi S. Philadelphian rahoista puuttuu kokonaan kyseinen merkintä. San Franciscosta lyödystä rahasta on tullut keräilijöiden himoitsema harvinaisuus, sillä rahoja ehdittiin laskea kiertoon vain 484 000 kappaletta. Brennerin suunnittelemasta Lincolnin kuvaa kantavasta kolikosta on sittemmin tullut yhdysvaltojen pitkäikäisin tuotannossa pysyvä kolikko.

Miten ihmeessä VDB sitten päätyi Marssiin?

Curiosityn tuli alkuperäisen aikataulun mukaan laskeutua Marssiin jo vuonna 2009, jolloin olisi tullut kuluneeksi 200 vuotta Abraham Lincolnin syntymästä. Tällöin satavuotiasraha olisi yhdistänyt nämä kaksi tapahtumaa toisiinsa. Aikataulun viivästymisen vuoksi VDB:n korvaamista harkittiin uudemmalla kolikolla, mutta lopulta alkuperäisessä ideassa päätettiin pysyä ja vuoden 1909 sentti sai luvan matkustaa Marssiin.

NASA:n tiedotteen mukaan VDB toimii Marssissa mittakaavana, jota esimerkiksi geologit voivat hyödyntää tutkimuksissaan. Tämän lisäksi kyseistä kolikkoa voidaan käyttää Curiosityn kameran kalibroimiseen.

Tässä vielä lopuksi linkki, josta näkyy miten Lincoln senttiä hyödynnetään Marssin tutkimuksessa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s