Marat’n kuolema

Ranskan vallankumous on kiistatta yksi merkittävimmistä Euroopan historian käännekohdista. Ranskan vallankumous kulminoituu monin tavoin assignaatteihin, vallankumouksen aikaisiin seteleihin. Assignaatteja tullaan tässä blogissa varmasti useasti käsittelemään, mutta tällä kertaa lähestymme aihetta ranskalaisen uusklassisen taidemaalarin Jacques-Louis David (1748–1825) tunnetuimman teoksen ”Marat’n kuoleman” kautta.

Jacques-Louis David, 1793. Öljy kankaalla, 162 cm × 128 cm; Royal Museums of Fine Arts of Belgium.

Taustaa historiallisiin tapahtumiin, johon teos pohjautuu

Teos kuvaa nimensä mukaisesti jakobiineihin kuuluneen Jean-Paul Marat’n kuolemaa. Charlotte Corday murhasi hänet heinäkuun 13. päivänä vuonna 1793 puukottamalla tätä rintaa tämän ollessa kylvyssä. Marat sairasti keliakiaan liittyvää vaikeaa ja pitkäaikaista ihosairautta (dermatitis herpetiformisina), jota tuolloin hoidettiin kylvyillä.

Corday perusteli murhaansa, sillä että Marat oli vastuussa tuhansien jakobiinien vastustajien surmaamisesta. Marat oli nimittäin hyväksynyt vuonna 1792 vangittujen ”vallankumouksen vihollisten” joukkomurhat. Tämän lisäksi hän oli myös perustanut pahamaineisen valvontakomitean, jonka tehtävä oli hankkiutua keinoja kaihtamatta eroon vastavallankumouksellisista. Corday teloitettiin neljä päivää Marat’n murhan jälkeen giljotiinilla Marat’n murhasta tuomittuna.

Teoksen maalaajaa J-L David asettui itse myös jakobiinien puolelle. Hänet valittiinkin kansalliskokoukseen vuonna 1792 ja hän äänesti kuninkaan kuolemantuomion puolesta. Marat’n kuolemaa on monesti sanottu kaikkien aikojen poliittisimmaksi maalaukseksi, jonka ohella sitä on aiheellisesti verrattu Michelangelon Pietaan, sillä teoksen tarkoitus on tehdä Marat kuolemattomaksi aikalaistensa silmissä.

Marat’n kuolema

Davidin teoksessa kylpyammeen vieressä olevalla pöydällä on Ranskan vallankumouksen aikainen seteli, assignaatti. David on kuvannut kyseisen setelin riittävän tarkasti, jotta se voidaan tunnistaa olevan joko vuoden 1791 tai 1792 viiden livren seteliksi. Livre oli vanha ranskalainen rahayksikkö, joka polveutui karolingisen ajan rahapainosta libra gallica. Yksi livre vastasi 20 souta.

Yksityiskohta teoksesta. (c) Royal Museums of Fine Arts of Belgium.

Davidin Marat’n kuolemassa kuvaamia 5 livren seteleitä valmistettiin neljässä erässä, jotka on päivätty: 6.5., 28.9., 1.11.1791 ja 30.4.1792. Assignaatit ovat yksi puolisia. Turvallisuustekijöinä kyseisissä assignaateissa oli vesi- ja puristeleimat. Kooltaan assignaatit olivat 64 x 96 millimetriä. Kaiverrustyö on Gatteaux:n käsialaa.

Assignaatin viereisessä kirjeessä lukee, että pöydällä lojuva 5 livren assignaatti oli tarkoitettu viiden lapsen äidille, joka aviomies kuoli maata puolustaessaan. Tuolloin hyperinflaatio ei vielä ollut räjähtänyt käsiin, vaikka merkit siitä alkoivatkin jo näkyä. Kesti vielä vuosia ennen kuin ihmiset havaitsivat, että setelipainon jatkuvasti tuottamat setelit eivät luoneet rikkautta, vaan että lopulta setelin painamiseen käytetty paperi oli itse seteleitä arvokkaampi.

Lisätietoja

Paras verkkosivusto assignaateista kiinnostuneille (ranskankielinen) http://assignat.fr/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s