NOMISMA

Tällä kertaa vierailemme jälleen Rahakabinetin ulkopuolella Münchenissa rahoihin erikoistuneen huutokauppatalo Lanzin 155. huutokaupassa, joka pidetään 10.-11.12.2012 välisenä aikana. Huutokaupattavat rahat kuuluvat Friedinger-Pranter kokoelmaan, joka testamentattiin saksalaiselle Caritas hyväntekeväisyysjärjestölle.

Mikä tekee yhdestä huutokaupattavasta rahasta sitten niin erikoisen, että Rahakabinetin täytyy kertoa siitä? Tässä kolikossa esiintyy ensimmäistä kertaa sana kreikan kielen sana NOMISMA, joka tarkoittaa rahaa (kolikkoa), ja josta myös sana numismatiikka on myös johdettu.

Nomisma sanan alkuperästä filosofi Aristoteles kirjoittaa Nikomakhoksen etiikassa, että rahaa (nomisma) ei esiinny luonnossa, vaan että se perustuu yksin omaan lakiin (nomos). Rahaa tarkoittava sana nomisma on johdettu siis kreikan kielen sanasta nomos (laki).

Kuva: Numismatik Lanz München.

Edonit
Edonit olivat traakialaista syntyperää oleva traakialais-makedonialainen heimo, joka asutti Stryma-joen rantoja lähellä Pangaionin vuoristoa. Myytin mukaan heimo polveutui Edonoksesta, Sodan jumala Areksen lapsenlapsesta. Useiden muiden heimojen mukaan edonit omaksuivat päällikkönsä titteliksi kuningas (kr. basileos).

Kolikon tausta
Aikaisemmin nämä rahat ajoitettiin tutkijasta riippuen väljästi noin vuosien 513-460 eaa. välille, jolloin käytiin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä käytyjä Persialaissotia (499–448 eaa.). Nykytutkimuksen valossa edonit alkoivat lyödä omaa rahaa vasta vuonna 479 eaa. käydyn Plataian taistelun jälkeen ehkä noin vuoden 476 eaa. tienoilla.

Edonit muodostivat muiden traakialais-makedonialaisten heimojen kanssa liittoutumia säilyttääkseen oman määräysvallan keskenään kamppailevien persialaisten ja makedonian valtakunnan välillä. Tällöin he omaksuivat myös itsenäisen rahanlyönnin. Kaikki edonien lyömät rahat ovat hieman ylipainoisia verrattaessa niitä muihin kreikkalaisiin tai persialaisiin painostandardeihin, joka viittaa siihen, että alueella oli rikkaat hopeavarat. Osa tutkijoita itse asiassa pitää näitä tästä johtuen leimattuna maksuhopeana. Rahassa esiintyvä sana NOMISMA kuitenkin osoittaa, että kyseessä on nimen omaan raha. Edonien uskotaan alkaneen lyömään rahaa maksaakseen persialaisille suojelurahaa.

Kaikki edonien lyöttämät rahat on lyöty kuningas Getaksen (hallitsi noin 480-460 eaa.) nimessä. Hän on ollut Makedonian kuningas Aleksanteri I (498-454 eaa.) aikalainen. Yhteistä kaikille edonien rahoille on, että niissä korostetaan Getaksen olevan edonien kuningas: ”ΓΕΤΑΣ ΒΑΣΙΛΕΥΣ ΗΔΩΝΕΩΝ”. Tällä hän korosti olevansa hallitsemansa alueensa itsenäinen kuningas.

Makedonian kuningas Aleksanteri I yritti nimittäin samaan aikaan saada jalansijaan samalla alueella. Persialaissotien jälkeen Aleksanteri I siirsikin huomionsa traakialais-makedonialaiselle alueelle. Tällöin valtansa korostamiseksi rahoihin lisättiin nimi ”ΑΛΕΞΑΝΔΡΟΥ” rahojen taustapuolelle

Rahan tiedot:
Obv. NOM-IΣ-MA EΔONEON BAΣIΛ-EOΣ ΓITA (Getaksen, Edonien kuninkaan raha)
Lyöntimateriaali ja nimellisarvo: AR (hopea), oktadrakhma (8 drakhmaa)
Lyöntiajankohta: noin 480-460 eaa.
Paino: 29,07 g.
Lähtöhinta: 30 000 € (Toteutunut hinta: 48 000 €)
Kyseessä on 4 tai 5 tunnettu kolikko.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s