Marcus Antoniuksen legioonalaisdenaari

Tällä kertaa esittelemme hyvin vaatimattoman näköisen hopearahan, joka on kuitenkin monella tapaa erikoinen.

Tyypilliseen tapaan tämä hopearaha on hyvin kulunut. Näiden rahojen tiedetään olleen kierrossa kaikista pisimpään antiikin rahoista. Britanniasta Shapwick:sta löytyneen rahakätkön perusteella näiden denaareiden tiedetään olleen kierrossa vielä jopa 255 vuoden ajan niiden lyömisestä. Sinä aikana kolikko ehtii kyllä kulua melkoisesti!

Kyseinen rahakätkö sisälsi yhteensä 9262 roomalaista rahaa, joista varhaisimmat (eli nämä ns. legioonalaisdenaarit) oli lyöty vuosien 31-30 eaa. välisenä aikana ja nuorimmat vasta vuoden 224 tienoilla keisari Severus Alexanderin hallitessa Rooman valtakuntaa. Kätkö sisälsi yhteensä 260 Marcus Antoniuksen denaaria, joten mistään yksittäisestä kolikosta ei ollut kyse.

Kuten kolikosta voi vielä juuri ja juuri erottaa, niin rahan takasivulla lukee teksti ”LEG IV”, joka viittaa skyyttiläiseen neljänteen legioonaan, jonka tiedetään olleen Marcus Antoniuksen noin vuonna 42 eaa. perustama roomalainen legioona. Legioonan lisänimi (Scythia) viittaisi legioonan taistelleen skyyttejä vastaan mutta tämän tapahtuman ajankohtaa ei tiedetä varmuudella. Kyseinen legioona osallistui todennäköisesti Antoniuksen epäonnistuneeseen Parthian sotaan. Legioonalaisdenaarit lyötiin juuri legioonien palkanmaksun turvaamiseksi. Sodan ollessa käynnissä kapinoihin ei ollut varaa, johon sotilaiden palkanmaksun laiminlyöminen olisi helposti saattanut johtaa.

Marcus Antoniuksen lyöttämä hopeadenaari. Lyöty vuoden 32 kevään ja vuoden 31 syksyn välisenä aikana. (Crawford 544/18).

Marcus Antoniuksen lyöttämä hopeadenaari. Raha on lyöty vuoden 32 eaa. kevään ja vuoden 31 eaa. syksyn välisenä aikana. (Crawford 544/17).

Marcus Antonius (83/82-30 eaa.)
Rahan on lyönyt Marcus Antonius, joka oli alkuaan Julius Caesarin ratsuväen päällikkö ja joka toimi tämän kanssa konsulina vuonna 44 eaa. Caesarin salamurhan jälkeen hän muodosti Octavianuksen ja Lepiduksen kanssa toisen triumviraatin vuonna 43 eaa., joka oli luonteeltaan virallinen kolmen virkamiehen kollegio. Filippoin taistelun (42 eaa.) jälkeen toimitetussa vallanjaossa Marcus Antonius sai valtakunnan itäiset osat hallittavakseen.

Varsinaisen sisällissodan alkua odotellessa propagandasota Antoniuksen ja Octavianuksen välillä jatkui Roomassa. Antonius syytti Octavianusta pyrkyriksi ja vallananastajaksi, johon Octavianus vastasi syyttämällä Antoniusta maanpetoksesta ja sotimisesta ilman senaatin suostumusta.

Vuonna 32 eaa. senaatti poisti Antoniuksen aseman ja julisti sodan Kleopatralle, jonka katsottiin yllättäneen Antoniuksen maanpetturuuteen. Varsinainen sota syttyi vuonna 31 eaa., joka päättyi Octavianuksen voittoon epäselvissä oloissa Antoniuksen itsemurhaan. Tämän myötä Octavianuksesta tuli Rooman kiistaton johtaja ja sen ensimmäinen keisari.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s