Aarteenmetsästyksestä

Turun Sanomissa oli edellisen viikon lauantaina (9.11.2013) Extra -liitteessä yhden aukeaman juttu metallinilmaisimista otsikolla ”Aarteenmetsästyksestä jokamiehen harrastus.” TS:n verkkosivuilta löytyy sama juttu huomattavasti supistettuna.

Juttu oli muuten hyvä, mutta silmiin pisti tämä: ”Maassa pitkää lojuneilla rahoilla ei yleensä ole juurikaan numismaattista arvoa.” Joko toimittajalla tai jollain muulla on mennyt nyt puurot ja vellit sekaisin, sillä keräilyarvoa huonokuntoisilla rahoilla ei juurikaan ole, mutta numismaattista arvoa kylläkin. Määritelmänhän mukaan numismatiikka on rahoja tutkiva tiede, jolla tarkoitetaan rahojen ja mitaleiden tutkimista. Numismatiikka ja rahojen kerääminen ovat siis käytännössä kaksi täysin eri asiaa, vaikkakin arkikielessä numismatiikalla tarkoitetaankin nimenomaan rahojen keräilyä ilman tutkimuksellista intressiä.

Ruotsalaiset kuparirahat ovat markkojen ja eurojen ohella yleisimmät maastamme löytyvät kolikot.

Ruotsalaiset kuparirahat ovat markkojen ja eurojen ohella yleisimmät maastamme löytyvät kolikot.

Sitten vielä metallinilmaisista
Metallinilmaisinharrastajat tekevät joka vuosi maassamme arvokkaita löytöjä, joista osa on Muinaismuistolain suojelemia. Muinaismuistolain tarkoitus ei ole kiusata harrastajia, vaan suojella meidän kaikkien yhteistä kulttuurihistoriaamme ja menneisyyttämme. Yhteinen esihistoriamme ei voi olla kenenkään yksityisomistuksessa. Siksi kansalaisten demokraattisilla vaaleilla valitsemat kansanedustajat ovat säätäneet lain, jonka tarkoitus on suojella menneisyyttämme ja mahdollistaa historian tutkimus, joka ei ole mahdollista ilman maasta löytyviä esineitä. Nämä esineet täydentävät maailman kuvaamme ja tietoamme ajalta, jolta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. Tämän vuoksi museot säilyttävät ja esittelevät niitä yleisölle. Usein kuulee purnattavan, että kun kaikki esineet eivät ole näytillä, vaan että museot jemmaavat niitä varastoissa, joissa ne eivät ilahduta ketään. Se on totta, että museoissa on varastot täynnä erilaisia esineitä, mutta on muistettava, että museoissa on näyttelytilaa vain hyvin rajallinen määrä. Lisäksi esineitä ei voi tutkia jos ne ovat vitriinissä.

Esineiden ohella tutkijoita kiinnostavat myös muut maassa havaittavat asiat, kuten eri maakerrostumat tai mahdolliset rakenteet. Tämän vuoksi ei kannata ajatella, että säästää tutkijoiden aikaa ja kaivaa itse kaikki esineet ylös lapion ja pinpointterin avulla. Tällöin myös tuhotaan tärkeää tietoa, joka on usein itse asiassa esineitä paljon tärkeämpää.

Nykyään metallinilmaisinharrastajat ovat merkittävien rahalöytöjen eturintamassa. Aiemmin esimerkiksi viikinkiaikaisia rahalöytöjä löytyi arkeologisista kaivauksista muutaman kerran vuosikymmenessä. Nykyään niitä löydetään vuosittain kymmenittäin, joukossa jopa raha-aarteita tai -kätköjä kummin niitä nyt haluaakaan kutsua. Tämän voi havaita pelkästään käymällä aarremaanalla-sivustolla. Metallinharrastajat voivat siis tehdä joko hyvää tai hallaa historian tutkimukselle riippuen kuinka hyvin he noudattavat lakia ja kuuntelevat museoiden asiantuntijoita.

Lisälukemista:
Turun Sanomat: Pellolta löytyi yli 400 vuotta vanha kolikko.
Muinaismuistolaki
Aarremaanalla -foorumi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s