Plootukirjallisuutta

Edellispäivänä kerroin lyhyesti venäläisistä plootuista. Tänään jatketaan plootuaiheella ja tarkemmin sanottuna esittelen lyhyesti ruotsalaisista plootuista kertovasta kirjallisuudesta.

plootukirjatSuurelle yleisölle kaikista tunnetuin on epäilemättä Mirkka Lappalaisen vuonna 2006 ilmestynyt teos Maailman painavin raha: kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta, joka sai vuonna 2007 Vuoden tiedekirja –palkinnon. Teos sisältää kirjoituksia eri aiheista, joista yksi käsittelee plooturahoja. Kirjan nimi ehkä on jonkinlainen osoitus suuren yleisön kiinnostuksesta plootuja kohtaan.

Tänä vuonna eläkkeelle jääneen Keski-Suomen museon entisen intendentin Erkki Fredriksonin teos Plooturaha (2004) on erinomainen suomenkielinen perusteos plooturahoista. Teos on vuonna 2004 Keski-Suomen museossa näytteillä olleen plootunäyttelyn näyttelyjulkaisu. Museolla on erinomainen plooturahakokoelma, joka sisältää 126 plootua, joista 107 on alkuaan peräisin ns. Seminaarin rahakokoelmasta, jonka museo sai hoidettavakseen luovutussopimuksella vuonna 1963. Plooturaha-teos etenee aihepiireittäin, ja on varsin nopeasti läpiluettu. Teoksen tietomäärä on aivan tarpeeksi riittävä valtaosalle keräilijöistä. Teos on loppuunmyyty, mutta se on aika hyvin saatavana käytettynä.

Seuraava teos on KMK:n vuonna 2008 julkaisema Världens största mynt: Svenska plåtmynt 1644–1776. Kyse hyvin paljon Fredriksonin teosta muistuttavasta teoksesta. Tämä on kuitenkin ehkä hivenen yksityiskohtaisempi ja tarkempi, joka ei ole ihme sillä ovathan teoksen kirjoittajat tunnettuja ruotsalaisia ammattinumismaatikoita (Lars O. Laqerqvist, Cecilia von Heijne ja Eva Wiséhn). Kyse on edelleen suurelle yleisölle suunnattu teos, joka kannattaa hankkia mikäli ruotsinkieli ei ole teoksen hankkimisen este. Oikeastaan jo pelkän erinomaisen kuvituksen vuoksi suosittelisin teoksen ostamaan, vaikka kieltä ei osaisikaan. Teosta on ilmeisesti yhä saatavilla edulliseen 70 kruunun hintaan muun muassa Tukholman kuninkaallisesta rahakabinetista (=KMK).

Bertel Tingströmin väitöskirja Sveriges Plåtmynt 1644–1776. En undersökning av plåtmyntens roll som betalningsmedel (Studia Historica Upsaliensia 135) vuodelta 1984. On teoksen luonteen vuoksi ymmärrettävästi hyvin kattava teos. Joku blogin lukijoista saattaa muistaa, että Tingström pyysi muun muassa Numismaattikko–lehden välityksellä tuolloin 80-luvun alussa keräilijöitä ilmoittamaan hänelle omat plooturahansa. Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu yhteensä 10 525 hänelle ilmoitetusta (sis. myös museoiden kokoelmissa olevat plootut) plootusta. Tämä väitöskirja on myös tutkimushistoriallisesti merkittävä virstanpylväs, sillä kyseessä on ensimmäinen numismatiikan alaan kuuluva väitöskirja pohjoismaissa, jossa on hyödynnetty tietokonetta! Tingströn toteaakin: ”… tutkimusten tulos osoittanee, että tämä on tie [tietotekniikka], joka vie eteenpäin.” Teoksessa on myös suomenkielinen yhteenveto.

Edellä mainittu teos oli akateeminen väitöskirja. Tämän vuoksi Tingströmin väitöskirjasta tehtiin pari vuotta myöhemmin myös sekä tutkijoille että suurelle yleisölle suunnattu englanninkielinen teos: Plate money: The World’s largest currency (1986). Kyse on todella massiivisesta teoksesta, jossa on erinomainen kuvitus. En sanoisi teoksen olevan väitöskirjan kuvitettu käännös, vaikka yhteys Tingströmin väitöskirjaan on selvästi havaittavissa jo pelkästään sisällysluetteloja vertaamalla. Jos aikoo hankkia vain yhden plooturahakirjan, niin se on silloin ehdottomasti tämä.

Viimeinen käsikirjastosta löytyvä plootuaiheinen julkaisu on Leo Äärin laatima näyttelyesite Plooturahat maksuvälineenä Ruotsi-Suomessa. Plooturahanäyttely Turun seudun Osuuspankin pääkonttorissa 12.–23.10.1987. Kyse on 11 sivusesta esitteestä, joka pohjautuu edellä kerrottuun Tingströmin väitöskirjaan. Kyse on ihan asiallisesti, kelvollisesti ja ammattimaisesti laaditusta esitteestä, joka on tosin hyvin hankalasti enää löydettävissä. Kyseinen näyttelyteksti heijastaa aikaa, jolloin valtaosalla pankeista oli omat rahakokoelmansa. Nykyään ainoastaan Suomen Pankilla taitaa olla oma kokoelmansa, joka on osittain esillä Rahamuseossa.

leo_aari

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s