”Gladiaattori-raha”

Kävin pitkästä aikaa Suomen Monetan sivuilla ja silmiini pisti ”Gladiaattori-raha.”

Rahasta kerrotaan seuraava: ”Rooman valtakunnassa väkevät gladiaattorit mittelivät taitojaan taisteluareenoilla. Gladiaattoriottelut olivat erittäin suosittuja. Niiden suuresta merkityksestä kertoo jo sekin, että gladiaattorit esiintyivät rahoissa, kuten tässä keisari Constantinus II vuosien 348–356 välisenä aikana julkaisemassa pronssirahassa.”

Ruutukaappaus Suomen Monetan verkkosivuilta.

Ruutukaappaus Suomen Monetan verkkosivuilta.

Oikein myyvä väite, mutta valitettavasti ihan täyttä puppua. Kyseisessä rahassa ei nimittäin ole kuvattuna yhtään ainoaa gladiaattoria. Kyseinen kuva-aihe kuvaa Rooman legioonien voittoa Persian ratsuväestä, ja tarkalleen ottaen rahan kuva-aiheessa on erotettavissa (roomalainen) legioonalainen joka on keihästämässä kuoliaaksi kaatunutta hevosmiestä, joka vaatetuksen keinoin kuvataan barbaarina.

Kaaviokuva kuva-aiheen sisällöstä. Kuva: Forvm ancient coins. (Linkki löytyy lopusta.)

Kaaviokuva kuva-aiheen sisällöstä. Kuva: Forvm ancient coins. (Linkki löytyy lopusta.)

Rahassa kuvattujen barbarien vaatetusta. Molemmat kuvat: http://iranpoliticsclub.net

Rahassa kuvattujen persialaisen ratsuväen vaatetusta. Molemmat kuvat: http://iranpoliticsclub.net

Rahan historiallinen tausta liittyy Persian kuningas Sapor II:n aloittamaan lähes 30-vuotisen sotaa Rooman valtakuntaa vastaan, joka alkoi Saporin yrityksestä valloittaa Armenia vuonna 336. Latinan teksti ”Fel temp reparatio” tarkoittaa vapaasti suomennettuna ”hyvien aikojen paluulle” viitaten rauhan aikaan. FEL TEMP REPARATIO -tekstillä varustettua kuparirahaa lyötiin myös usealla muulla kuva-aiheella.

Roomassa tämä kyseinen kuva-aihe oli hyvin suosittu kuparirahoissa etenkin 350-luvulla. Tätä rahaa löivät etenkin vuosina 351–354 apukeisarina (lat. caesar) toiminut Constantius Gallus sekä samaan aikaan varsinaisena keisarina (lat. augustus) toiminut Constantius II (Rooman itäosien keisari 337–361 ja koko valtakunnan keisari vuosina 350–361). Rahaa löi myös Julianus toimiessaan Constantius II:n apukeisarina (lat. caesar) vuosina 355–360. Hänestä tuli lopulta koko valtakunnan keisari Constantius II:n jälkeen eli vuosina 361–363, mutta tällöin hän ei enää lyöttänyt tätä rahatyyppiä. (Olen loppuun tehnyt koosteen erilaisista kuva-aiheen muunnelmista.)

Monetan henkilökunnan olisi syytä olla myös tietoisia, että 300-luvulla – jolta ajalta nämä rahat ovat peräisin – gladiaattoritaisteluiden suosio alkoi hiipua, koska ensimmäisellä vuosisadalla rakennetut amfiteatterit alkoivat rapistua, jonka lisäksi sotavankeja, orjia ja harvinaisia villieläimiä oli yhä vakeampi saada. Samalla inflaatio oli syönyt rahanarvoa sen verran, että yleisöllä ei ollut varaa ostaa lippuja näytöksiin, eivätkä rikkaat virkamiehetkään enää tarjonneet ilmaisnäytöksiä kansalle, kuten ensimmäisellä vuosisadalla, jolloin elettiin gladiaattorinäytösten kulta-aikaa. Laskeva suosio yhdistettynä kristinuskon suosion leviämiseen näytökset lopulta 400-luvun alussa lopetettiin.

En tiedä mistä Monetan henkilökunta on ylipäätään saanut päähänsä, että kyseessä olisi gladiaattori? Kyseessä on hyvin tunnettu ja yleinen myöhäisroomalainen kuparirahatyyppi, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun kukaan on tunnistanut kuva-aiheen gladiaattorien väliseksi taisteluksi. Osoittaako tämä, että kukaan ei ole vaivautunut avaamaan kirjaa Monetalla, vaikka se mainostaa olevansa ”keräilyrahojen ja -mitaleiden ammattilainen”, koska ”Pitkä kokemus alalla ja kansainvälisten rahamarkkinoiden tuntemus takaavat asiantuntevan palvelun.” Pelkällä googlehaualla saa sen jo selville mitä rahassa on kuvattuna ja mitä siinä ei kuvata. Monetaa on ennenkin syytetty harhaanjohtavasta mainnosta ja asiakkaidensa huijaamisesta. Herääkin jälleen kerran kysymys onko kyse ammattitaidon puutteesta vai asiakkaiden tahallisesta harhaanjohtamisesta?

Lisätietoja:
Sami Koski, Mika Rissanen ja Juha Tahvanainen. Antiikin urheilu. Olympian kentiltä Rooman areenoille. (Jyväskylä, 2004).
FORVM ANCIENT COINS: FEL TEMP REPARATIO.

Kooste kuva-aiheen erilaisista muunnoksista. Osassa anotaan armoa, osassa saadaan keihäästä selkään, osassa kaatunut barbaari on parrakas ja osassa päässä on ns. fryykialainen kypärä, kuten numismaattisessa kirjallisuudessa myssyä usein kuvataan.

Kooste kuva-aiheen erilaisista muunnoksista. Osassa anotaan armoa, osassa saadaan keihäästä selkään, osassa kaatunut barbaari on parrakas ja osassa päässä on ns. fryykialainen kypärä, kuten numismaattisessa kirjallisuudessa myssyä usein kuvataan.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s