Danaë ja kultasade

Tämä ei ole taideblogi, mutta rahoja esiintyy sen verran usein maalaustaiteessa, että välillä on hyvä piipahtaa taiteen maailmassa. Tällä kertaa aiheena on huutokauppakamari Sotheby’s juuri 30,5 miljoonalla dollarilla huutokauppaama Orazio Gentileschin (1563–1639) teos Danaë, joka tilattiin taiteilijalta vuonna 1621. Teosta pidetään yhtenä kaikista arvokkaimpana myynnissä olleena barokin ajan taideteoksena miesmuistiin.

Orazio Gentileschi (1563–1639) DANAË. Öljymaalaus 161,3 x 226,7 cm. Kuva: Sotheby's.

Orazio Gentileschi (1563–1639) DANAË.
Öljymaalaus 161,3 x 226,7 cm. Kuva: Sotheby’s.

Jokainen rahoista kiinnostunut tietenkin huomaa miksi teos on myös numismaattisessa mielessä mielenkiintoinen. Teoksen aihe pohjautuu roomalaisen runoilijan Ovidiuksen teokseen Muodonmuutoksia, jossa kerrotaan yli 250 kreikkalais-roomalaisen mytologian myyttiä. Yksi näistä kertoo Danaësta, jonka kerrotaan olleen Argoksen kuninkaan Akrisioksen tytär. Akrisios sulki tyttärensä torniin oraakkelin varoitettua häntä, että Danaë synnyttäisi pojan, joka tulisi surmaamaan hänet. Zeus kuitenkin pääsi lähestymään torniin vangittuna ollutta Danaëta kultasateen muodossa ja heidän liitostaan syntyi oraakkelin ennustama Perseus.

Yksityiskohta teoksesta.

Yksityiskohta teoksesta.

Gentileschin teoksessa kuvataan hetkeä, jolloin Zeus on saapumassa Danaën luokse ja tässä tapauksessa kultasade on kuvattu juuri taivaalta putoavien kultarahojen muodossa. Ovidiuksen teoksessa kyseinen kohtaus esiintyy yhteensä neljä kertaa, mutta yhdessäkään niissä ei sen tarkenneta missä muodossa kulta Danaën päälle laskeutui: ”Danaen luo tippui pilvien kultaa” (IV 611); ”… vangitun neidon sen, johon hän [Zeus] sadekultana yhtyi,…” (IV 698); ”…kultaa, kun Danaen [otti]…” (VI 113); ”… niistä juokseva kultainen vana huiputtanut Danaenkin.” (XI 116–117). Kyseessä onkin taitelijan itselleen ottama vapaus kuvata kultasade rahojen muodossa.

Vas. Boitotilainen vaasimaalaus. Kuva: Wikipedia Commons. Oik. Ateenalainen vaasi. Kuva: Beazley archive.

Vas. Boitotilainen vaasimaalaus. Kuva: Wikipedia Commons.
Oik. Ateenalainen vaasi. Kuva: Beazley archive.

Varhaisimmat löytämäni kuvaukset Danaësta ja kultasateesta esiintyvät Luovren kokoelmiin kuuluvasta vaasista (n. 500-450 eKr.) sekä Eremitaasin kokoelmiin kuuluvasta boiotilaisessa vuosien 450-425 eKr. väliin ajoitetusta krateerista (viininsekoitusastia). Tuon ajan kreikkalaisissa vaasimaalauksiset eivät ole sen verran yksityiskohtaisia, että kuvasta voisi päätellä onko kultasade kuvattu nimenomaan kultarahojen muodossa. Numismatiikka voi onneksi tuoda tähän selvennystä, sillä Boiotiassa ei lyöty milloinkaan kultarahaa, joten on hyvin epätodennäköistä että vaasimaalari olisi kuvannut niitä. Eiväthän ne kuuluneet mannerkreikkalaiseen rahatalouteen. Kreikkalaisessa maailmassa kultarahoja lyötiin muutenkin hyvin harvoin lukuun ottamatta Lesbosta ja Fokaiaa, jotka löivät suuren määrän elektronista (kullan ja hopean sekoituksesta) lyötyä rahaa Mustalle merelle suuntautuneen viljakaupan tarpeisiin hellenistisellä kaudella. Kreikassa suosittiin hopeakolikoita kultaisten sijaan kultaan yhdistettyjen ominaisuuksien vuoksi, sillä kulta yhdistettiin sielun puhtauteen ja uskonnolliseen auktoriteettiin, jonka vuosi siitä ei oikein ollut soveliasta lyödä arkista rahaa. Esimerkiksi Ateenan joutuessa lyömään kultarahoja (407–404 eKr.) talousahdingossa katsottiin kullan olevan vain jumalilta lainassa, joka palautettaisiin hädän ollessa ohi. Tämän vuoksi en usko, että vaasimaalauksissa olevat täplät olisivat kultarahoja.

Sen sijaan renessanssista lähtien kultasade on usein kuvattu kultarahojen muodossa. Olivathan kultarahat tuolloin tärkeä osa rahajärjestelmää ja ne olivat varmasti hyvin tuttuja myös tuon ajan mestareille, kuten Tizianille (1477–1576), joka maalasi sarjan teoksia Danaësta. Näissä tapauksissa kultasade on havaittavissa varmuudella kultarahoiksi yksityiskohtien puuttumisesta huolimatta. Kultarahat olivat varmasti täydellinen keino kuvata kultainen sade, sillä ovathan rahat muodoltaan hieman sadepisaraa muistuttavia, jolloin niistä on helppo luoda kultainen sade. Googlen kuvahaulla löytyy monia uudempia teoksia Danaësta ja kultarahasateesta, joten aihe ei ole jäänyt unholaan.

Yllä: Kunsthistorisches Museum, Vienna. Alla: Museo del Prado, Madrid.

Yllä: Kunsthistorisches Museum, Vienna.
Alla: Museo del Prado, Madrid.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s