Museotaso?!

Keskustelessani toisten keräilijöiden kanssa huippukuntoisista rahoista välillä esiin nousee jonkun rahan olevan ”museotasoa.” Termi on minusta sinällään mielenkiintoinen sillä satoja museoita elämäni aikana nähneenä tiedän, että museoiden ja näiden kokoelmien välillä on eroja. Siitä huolimatta kaikki museoissa esillä olevat esineet ovat pohjimmiltaan museotasoa – ovathan ne museossa esillä tai ainakin kokoelmissa.

Viime vuonna Muhoksen kotiseutumuseosta varastettuja rahoja. Kuvassa kuva museon näyttelystä. Kuva: Muhoksen kotiseutuyhdistys ry

Viime vuonna Muhoksen kotiseutumuseosta varastettuja rahoja. Kuvassa museossa näytteillä olleita rahoja. Rahat eivät ole priimakuntoisia, mutta ne ovat museoesineitä ja havainnollistavat konkreettisesti paikkakunnalla asuneiden ihmisten käyttämiä rahoja. Kuva: Muhoksen kotiseutuyhdistys ry.

En ole yrittänyt selvittää mistä termi ”museotaso” on saanut alkunsa, mutta epäilen sen alkuperän olevan sidoksissa (huippu)taidemuseoihin, joista se on lähtenyt leviämään arkikieleen. Kulttuurihistoriallisista ja luonnontieteellisistä museoista poiketenhan taidemuseot ovat aina läpi historian olleet varsin valikoivia ja nirsoja, jo aikana jolloin kulttuurihistorialliset museot kahmivat kokoelmiinsa vaikka ja mitä ilman sen suurempia kokoelmapoliittisia linjauksia. Nykyäänhän tilanne on korjaantunut myös näiden museoiden osalta.

Mitä tulee museoiden numismaattisiin kokoelmiin, niin museoiden väliset erot ovat valtavat. On toki epäreilua verrata keskenään Kansallismuseon kokoelmia pienen paikallismuseon kokoelmiin, eikä se ole tarpeenkaan, koska museoiden funktiot eroavat merkittävästi toisistaan unohtamatta museoiden erisuuruisia resursseja. Siitä huolimatta myös paikallismuseon vitriinissä oleva syöpynyt kupariraha on pohjimmiltaan museotasoa museoesinestatuksensa myötä. Sen on täytynyt täyttää tietyt kriteerit päästäkseen museon kokoelmiin, ja kriteerit ovat voineet olla kaikkkea muuta kuin laadullisia.

Rahakabinetin kokoelmissa olevia "museotason" tai ainakin hyvin lähellä sitä olevia rahoja. Kuvassa Septimius Severus ja hänen poikansa Getan denaarit.

Rahakabinetin kokoelmissa olevia ”museotason” tai ainakin hyvin lähellä sitä olevia rahoja. Kuvassa Septimius Severus ja hänen poikansa Getan denaarit.

Mikä arkikielessä on sitten museotasoa? Kyse on käytännössä virheettömästä esineestä, joka taistellut menestyksekkäästi aikaa vastaan satoja tai tuhansia vuosia. Luonnonvoimat eivät ole sitä vahingoittaneet. Lisäksi esine on laadultaan oman aikansa mestariteos. Näin ollen nykyihminen näkee ja kokee sen samalla tavoin, kun esineen aikalaiset. Museotason merkitys on pohjimmiltaan informaatiossa, sillä korkealaatuinen esine välittää informaatiota huonokuntoista esinettä enemmän. Rautalangasta väännettynä täysi ehjä ilmapallo antaa paremman kuvan ilmapalloista (ja siitä miksi se tuottaa lapsille iloa) kuin puhjenneet ilmapallon kappaleet. Toki joissain tapauksissa esimerkiksi käyttöjäljet tuovat mukanaan myös arvokasta informaatiota esineen käyttäjistä, käyttötavoista ja siinä samalla oman aikansa yhteiskunnasta.

Terminä museotaso sisältää valtavan arvolatauksen. Se on kunnianosoitus museolaitokselle ihmiskunnan esineellisen kulttuurin säilyttäjänä. Museotason esine on ikään kuin museoiden haavin läpi pääseestä karkulaisesta, jonka onnekas keräilijä on saanut napattua itselleen.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s