Bysanttilaiset kuppirahat

Historiaan mahtuu useita toinen toistaan erikoisempia rahatyyppejä. Bysanttilaiset kuppirahat kuuluvat oikeutetusti tähän kerhoon. Olen kuullut lukuisia eri hypoteesiä siitä miksi rahat ovat kupin muotoisia. Yhden hypoteesin mukaan rahoja käytettiin pelinappuloina, toisen hypoteesin mukaan kuppimaisia rahoja on helpompi kasata päällekkäin ja kolmannen hypoteesin mukaan kuppimaiset rahat oli tavallista vaikeampi väärentää. Osa näistä pohjautuu oikeaan havaintoon, mutta joka ei kuitenkaan ole ollut perimmäinen syy kuppirahojen lyömiseen.

Mikael VII Dukaksen (1067–1078) histamenon nomisma.

Mikael VII Dukaksen (1067–1078) histamenon nomisma.

Kun lähdetään purkamaan aihetta, niin voidaan kronologisena havaintona, että kuppimaisia rahoja lyötti ensimmäisenä Mikael IV Paflagonialainen, joka oli Bysantin valtakunnan keisarina vuosina 1034–1041. Hän laski kultapitoisuutta 23½ karaatista (.9792) noin 19½ karaatiin (.8125). Varhaisimmat – korkeamman kultapitoisuuden omaavat – Mikael IV:n rahat ovat muodoltaan normaaleja rahoja, mutta myöhemmät rahat ovat lievästi kuppimaisia muodoltaan. Mikael IV jälkeen vallan kahvassa kävi muutama lyhytaikainen hallitsija, kunnes Konstantinos IX Monomakhos (1042–1055) jäi valtaan näitä pidemmäksi ajaksi. Konstantinos IX jatkoi Mikael IV esimerkkiä seuraten kuppirahojen lyöntiä ja tuli näin vakiintuneeksi sen aseman osana rahajärjestelmää.

Kuppirahojen kronologia korreloi jossain määrin rahojen kultapitoisuuden laskun kanssa. Hallitsijat kuitenkin halusivat pitää rahan painon vakiona. Käytännössä tämä tarkoitti, että rahanlyönnissä säästetty kulta piti korvata hopealla. Hopen tiheys (10,5 g/cm3) on lähes puolet pienempi kuin kullan (19,32 g/cm³). Tämä johti siihen, että rahan halkaisija kasvoi keskimäärin 22 millimetristä yli 30 millimetriin, kun rahan paksuus pidettiin niin ikään vakiona.

Saksalaisia 1200-luvun leveitä ja ohuita brakteaatteja. Kuvat: Künker.

Saksalaisia 1200-luvun leveitä ja ohuita brakteaatteja. Kuvat: Künker.

Englantilainen maalöytö: kultabrakteaatti 400-500-luvulta. Halkaisija 29 mm. Kuva: The Portable Antiquities Scheme (PAS).

Englantilainen maalöytö: kultabrakteaatti 400-500-luvulta. Halkaisija 29 mm. Kuva: The Portable Antiquities Scheme (PAS).

Tähän liittyi tekninen ongelma: litteä, ohut ja leveä raha ei ole kovin kestävä. Tämä voidaan havaita, kun katsotaan esimerkiksi eurooppalaisia 400–600-lukujen kultaisia brakteaatteja tai vaikkapa leveitä saksalaisia 1200-luvun hopeabrakteaatteja, jotka ovat usein kuin revennyttä aaltopeltiä (ks. kuva yllä). Sen sijaan kun pitää käsissään kuppirahoja, niin niistä voi tehdä joitain silmämääräisiä havaintoja. Kuppimuoto oli hyvin kestävä: niitä on hyvin vaikea taivutella saati sitten yrittää katkaista taittamalla. Toisin sanoen kuppimainen muoto oli nerokas tekninen ratkaisu ongelmaan, sillä se on hyvin kestävä. Pystyttiin lyömään suurikokoista (ohutta) rahaa, joka on rakenteeltaan kestävä.

Teknisesti kuppirahaa oli tavallista vaikeampi lyödä. Tämä on havaittavissa muun muassa siinä, että lähes aina lyöntivaiheessa syntyi kuppirahoille suhteellisen tyypillinen aihion reunarepeämä.

Kuparisia kuppirahoja, joissa hyvin tyypillinen aihion repeämä reunassa.

Kuparisia kuppirahoja, joissa hyvin tyypillinen aihion repeämä reunassa.

Kuppirahat lyötiin siten, että rahan etusivun (”kupin ulkopuolen”) leimaisin on takasivun leimasinta (”kupin sisäpuolen”) kaarevampi, jolloin leiman osalta rahan keskiosan leima tulee hyvin näkyviin, mutta mahdollisesti reunalla olevat kuva- tai tekstielementit sen sijaan yleensä jäävät heikosti esille. Mikäli leiman kuva-aihe oli suurikokoinen, niin raha tuli lyödä kahdessa osassa vasen ja oikea puoli erikseen, sillä mikäli rahan takasivun leimasin olisin ollut kaarevampi, niin leiman keskiosa olisi jäänyt heikosti erottuvaksi, kun taas reuna-alueet olisivat erottuneet hyvin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s