Forum Marinumin Mannerheim-ristin ritarit

Vierailin tänään Turussa sijaitsevassa Merikeskus Forum Marinumissa, joka on museologisesti yksi maamme parhaimpia erikoismuseoita. Tätä blogia ajatellen museon tekee erikoiseksi ja erityisen huomionarvoiseksi, että museossa on näytteillä peräti kolmen eri Mannerheim-ristin ritarin kunniamerkkikokonaisuudet.

Jouko Olavi Kaarlo Arho (14. joulukuuta 1908 Tampere – 27. helmikuuta 1950 Turku) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 104. Miinalaiva Ruotsinsalmen päällikkönä toiminut Arho oli ensimmäinen Suomen laivaston Mannerheim-ristin ritari, ja hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 8. helmikuuta 1944. Museossa näytteillä oli Arhon Mannerheim-risti myöntökirjoineen ja alkuperäisine rasioineen. Lisäksi vitriinissä oli Arhon saama Laivaston risti, miniatyyriripa (VR 2 mk, VR 3 mk, VR 4 mk, HPM, Ts mm miekoilla ja soljella), 2. luokan rautaristi (1939) ja saksalainen kriegsmarinen miinanraivausmerkki.

arhoToisena Mannerheim-ristin ritarina on Jouko Kalevi Esaias Pirhonen (13. joulukuuta 1915 Sortavala – 25. maaliskuuta 1996 Espoo) oli vara-amiraali, joka toimi Suomen merivoimien komentaja vuosina 1966–1974. Sotien aikana hän toimi moottoritorpedoveneiden päällikkönä ja palkittiin Mannerheim-ristillä vuonna 1943. Hän oli viimeinen puolustusvoimien palveluksessa ollut Mannerheim-ristin ritari. Pirhosen saamat kunniamerkit ovat: SL K 1, MR 2, VR 2 mk, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, SVR R I, Ts mm, Js mm, Sot am, RUL am, KK am sk, My am, SaksRR 1 ja RR 2, TanskDR suurr, RuotsMR K 1, XXX. Erikoisuutena voidaan mainita, että kuten kuvasta huomaatte Pirhosella oli kaksi Mannerheim-ristiä (samalla numerolla). Toinen risteistä vahingoittui, jonka vuoksi hän sai ehjän ristin samalla numerolla vaurioituneen tilalle. Näytillä ovat molemma ristit.

pirhonen1pirhonen2Kolmantena ritarina museossa on edustettuna korpraali Viljo Ilmari Vyyryläinen (29. huhtikuuta 1917, Johannes – 24. heinäkuuta 1976 Kaarina). Myöntöperusteissa kerrotaan: ”…Teikarsaaren toisen taistelun alkuvaiheissa 4.7.44 otti korpraali Vyyryläinen kahden joukkueen johtajan haavoituttua oma-aloitteisesti johtoonsa molemmat joukkueet ryhtyen heti suorittamaan vastaiskua innostaen väsyneitä miehiään omalla esimerkillään. Tällä toiminnallaan hän erinomaisen tehokkaasti vaikutti vihollisen työntämiseen mereen ja lopulliseen tuhoamiseen. Teikarin taistelujen loppuvaiheissa, jolloin vihollinen uudella maihinnousulla oli tuonut saareen ylivoimaisen määrän tuoreita joukkoja, järjesti korpraali Vyyryläinen saaren pohjoiskärjen puolustuksen, kunnes upseereita ehti paikalle. Tämän jälkeen hän järjesti erittäin neuvokkaasti haavoittuneiden poiskuljetuksen mitä vaikeimmissa olosuhteissa. Vetäytymiskäskyn saavuttua korpraali Vyyryläinen poistui viimeisenä saarelta. Taistelujen aikana korpraali Vyyryläinen mm. valtasi henkilökohtaisesti neljä vihollisen konekivääriä.”

vyyrylainen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s