Rahakabinetti Splitissä

Rahakabinetti vietti syyslomansa Splitissä Kroatiassa ja koska kyse on suomalaismatkailijoiden suosimasta lomakohteesta (kiitos Norwegianin suorien lentojen Helsingistä!), niin on hyvä blogin puolellakin raportoida matkasta. Ehkä joku toinenkin suomalaismatkailija hyötyy näistä tärpeistä.

Taustaa
Splitin kaupunki on muodostunut Rooman keisari Diocletianuksen palatsin ympärille. Diocletianus oli kotoisin alueelta ja oltuaan vallassa parikymmentä vuotta hän vetäytyi viettämään eläkepäiviään synnyinseuduilleen. Diocletianus oli ensimmäinen Rooman hallitsija joka vapaaehtoisesti luopui vallasta. Palatsin rakennettiin kyseiselle paikalle, koska se sijaitsee lähellä Salonan roomalaiskaupunkia, joka on kooltaan varsin merkittävä. Salonassa lyötiin ilmeisesti myös (roomalaista) rahaa Sirmiumin rahapajan nimissä ja myöhemmin 500-luvulla (”bysanttilaista”) kuparirahaa ilman rahapajatunnuksia. (Alla olevassa kuvassa jääkaappimagneetteja, joiden esikuvana Diocletianuksen kuparirahat)

A post shared by @rahakabinetti on


Museot
Splitin arkeologinen museossa (perustettu 1820) historiasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla. Museossa on ajan tasalla oleva moderni perusnäyttely, jossa rahat näyttelevät merkittävää osaa, sillä esillä on useita Dalmatian alueelta löydettyjä rahakätköjä, jonka ohella käytännössä joka toinen vitriini peräseinällä on rahavitriini. Kyhäsin nopeasti alla olevan panoraaman, josta jokainen voi havaita tämän.

Splitin arkeologisen museon peräseinä. Seinä etenee vasemmalta oikealle kronologisesti. Rahavitriinit rytmittävät näyttelyn etenemistä ja toimii samalla aikajanana koko näyttelylle.

Splitin arkeologisen museon peräseinä. Seinä etenee vasemmalta oikealle kronologisesti. Rahavitriinit rytmittävät näyttelyn etenemistä ja toimii samalla aikajanana koko näyttelylle.

Vasemmalla Slatinesta (Čiovon saarelta) löydetty rahakätkö, joka sisälsi 111 bysanttilaista kuparirahaa 500-luvulta. Oikealla Salonasta (nyk. Solin) löydetty bysanttilaisia kuparirahoja 51 kpl sisältänyt rahakätkö 500-600-luvuilta.

Vasemmalla Slatinesta (Čiovon saarelta) löydetty rahakätkö, joka sisälsi 111 bysanttilaista kuparirahaa 500-luvulta. Oikealla Salonasta (nyk. Solin) löydetty bysanttilaisia kuparirahoja 51 kpl sisältänyt rahakätkö 500-600-luvuilta.

Vrbanjin kylästä (Hvarin saarelta) löydetty Issassa lyötdyistä rahoista koostunut rahakätkö

Vrbanjin kylästä (Hvarin saarelta) löydetty Issassa 200-100-l. eKr. lyödyistä rahoista koostunut rahakätkö.

Naronasta löydetty kultarahakätkö, joka sisälsi kultakoruja sekä nämä 65 kultarahaa 500-luvulta.

Naronasta löydetty kultarahakätkö, joka sisälsi kultakoruja sekä nämä 65 kultarahaa 500-luvulta.

Museokaupassa on lisäksi hyvin tarjolla englanninkielistä numismaattista kirjallisuutta hyvin edulliseen hintaan.

A post shared by @rahakabinetti on


Rahaliikkeet
Varsinaisia rahaliikkeitä Splitissä ei (tietääkseni) ole, mutta se ei tarkoita etteikö rahoja löytyisi. Vanhassa kaupungissa olevissa antiikkiliikkeissä on myynnissä vanhoja rahoja kuin myös torilla sunnuntaisin. Kokemukseni perusteella valtaosa rahoista on kuitenkin kuntoonsa nähden reilusti ylihinnoiteltuja, sillä kiertäneistä yleisistä jugoslavialaisista seteleistä saatettiin pyytää 10 euroa ja vastaavasti kuluneista myöhäisroomalaisista kuparirahoista 40 euroa. Keräilijän ei siis kannata ostaa muita kohteita kuin joiden hintatasosta hän on perillä, sillä muuten tulee helposti maksaneeksi ylihintaa. Näkemäni perusteella antiikkiliikkeissä oli myös selviä väärennöksiä myynnissä, joten myös niiden suhteen tulee olla varovainen. Vanhempia rahoja ostaessa on myös hyvä varmistua, että rahat eivät ole paikallisia maalöytöjä (kuten ne usein ovat), sillä niiden maastavienti on yleensä kiellettyä.

Lisälukemista:
Željko Demo: The Mint in Salona: Nepos and Ovida (474-481/2), in: ”Studia numismatica Labacensia Alexandro Jeločnik oblata” (= Situla 26), Eds. P. Kos & Ž. Demo, Ljubljana 1988, 247-270.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s