Kirjakatsaus 1/2017

Tässä lyhyt katsaus lähiaikoina ilmestyneistä teoksista, jotka on luettu. Ajattelin, että voisin tästä lähtien pieninä ryppäinä käydä läpi ajankohtaisia teoksia. Lähinnä esittää ajatuksia niistä sen sijaan, että referoisin tai suoranaisesti arvioisin niitä.

heinonenAntti Heinonen: Sodan ja rauhan rahat. Suomen erikoinen setelihistoria 1917-1945.
Heinosen teos on erinomainen. Hyvin harva tuntemani numismaatikko on tullut ajatelleeksi minkälainen siunaus suomalaiselle numismatiikalle on ollut, että Heinosen asemassa Suomen pankissa ja Euroopan Keskuspankissa ollut henkilö on kiinnostunut numismatiikasta. Hyvin harvalla (pankkimaailman ulkopuolisella) henkilöllä olisi ollut mahdollisuus vastaavanlaisten teosten kirjoittamiseen kaikkine hienoine yksityiskohtineen. Antin osoittaa mielestäni hyvin myös sen, kuinka tärkeä rooli perinteisellä arkistotyöllä voi olla myös numismatiikassa.

Mitä tulee kirjan sisältöön, niin uutta – ennestään julkaisematonta – tietoa teos sisälsi runsaasti, sekä sellaista joka oli allekirjoittaneelta päässyt jo unohtumaan. Näihin edellä mainittuihin lukeutuvat muun muassa seteleiden luonnokset, 1930-luvun varasetelit, Talvisodan aikana Vaasassa painetut 50 mk, 100 mk ja 500 mk setelit, pienen osan 1000 mk 1941 Litt. E –painoksen livahtamisesta polttouunista, MUSEOESINE -merkinnällä varustetut setelit, jne.

Antin teokset kattavat nyt itsenäisen Suomen koko setelihistorian. Toivon Antin jaksavan vielä kirjoittaa itsenäisyyttä edeltävältä ajalta yhden setelikirjan. En seuraa kovinkaan paljoa ulkomaista setelikirjallisuutta, mutta uskallan esittää väitteen, että maailmassa ei ole kovin montaa – jos yhtään! – valtiota, joiden setelihistoria olisi kokonaisuudessa yhtä kattavasti ja asiantuntevasti kirjoitettu kuin Suomen. Kiitos Antin.
tmmTurun museokeskus: 101 esinettä
Turun museokeskuksen uusin julkaisu 101 esinettä ei varsinaisesti ole numismaattinen teos, mutta otan sen nyt mukaan, koska se sisältää kuitenkin muutaman museokeskuksen kokoelmiin kuuluvan rahan.

Kaikki valitut esineet ovat itseoikeutetusti Turussa valmistettuja. Näihin lukeutuvat Kaarle Knuutinpoika Bonden Turun aurtua (no. 19), Fredric Rettigin lahjoittama Turun markka 1556 (no. 24), joka oli ensimmäinen museon kokoelmiin luetteloitu esine sekä Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorin 20 kopeekkaa 1816. Seteli on monessakin mielessä mielenkiintoinen, sillä se on ensinnäkin painettu Turun Akatemian kirjapainossa ja suuremmassa mittakaavassa se osoittaa Turun olleen keskeisestä asemasta Suomen suurruhtinaskunnan keskushallinnon sijoituspaikkana, jossa sijaitsi maan ainoa pankki. Nykyään tuo pankki tunnetaan nimellä Suomen pankki. Teokseen on valittu myös Haltiahaan lähteeseen uhratut rahat (42), joka on lyhyt kertomus suomalaisesta kansanuskosta, jossa rahoillakin oli keskeinen rooli.

Hiemainen pettymys oli, että kirjaa ei oltu mahdutettu yhtään museon kokoelmiin kuuluvaa kunniamerkkiä. Esimerkiksi Turun kaupungille myönnetty Ilmavoimien risti kaikilla soljilla olisi sopinut mielestäni hyvin kirjaan. Kokonaisuutena teos on kuitenkin hyvä ja laajalle lukijakunnalle soveltuva, sillä siinä on ns. jokaiselle jotain. Jos rahat eivät kiinnosta, niin ehkä pornografiset pelikortit, kolera-arkku tai joku muu esineryhmä lukijaa kiinnostaa.

matikkalaAntti Matikkala: Mannerheim ja Suomen kenraalikunnan palkitseminen kunniamerkein 1940-1945
Matikkalan teos oli hyvin mielenkiintoinen. Sotilashan voidaan palkita joko ylentämällä tai myöntämällä kunniamerkki. Kenraalien tapauksessa kunniamerkit ovat tietenkin kunniamerkkihierarkian yläpäästä.

Teoksesta käy hyvin ilmi myös kuinka Mannerheim saattoi jättää inhokkikenraalinsa kokonaan palkitsematta. Matikkala kertoo muun muassa Walleniuksesta, joka oli toiminut kahden kuukauden ajan Lapin Ryhmän ja muutaman päivän Rannikkoryhmän rintamakomentajana. Tästä huolimatta Mannerheim oli jättänyt hänet kokonaan palkitsematta. Walleniuksen ongelmana ei ollut pätevyys, vaan persoona. Mannerheim ei yksinkertaisesti pitänyt Waleniuksesta. Wallenius kirjoitti Mannerheimille syyskuussa 1941 olevansa ”ainoa, joka ei saanut edes muistomitalia talvisodasta” ja kertoi ostaneensa muistomitalin vanhain tavaran kaupasta. Walleniuksen mainitsemaa Talvisodan muistomitalia myönnettiin yhteensä noin 700 000 kappaletta, joten on varmasti ollut nöyryyttävää, että kenraali jää ilman sitä. Kaikki sympatiapisteet Walleniukselle.

Todella mielenkiintoinen teos, joka löytyy myös elektronisena kirjana tästä linkistä (linkki vie ritarikuntien sivuille).

wilkesTim Wilkes: Islamic Coins and Their values, Vol. 1: The Mediaeval Period
Wilkesin kirja on kauan odotettu runsaasti kuvitettu rahahinnasto islamilaisiin rahoihin. Käytännössä teoksessa on hyvä 1:1 värillinen valokuva lähes kaikista päätyypeistä. Teos alkaa sassanidien rahoja jäljittelevistä arabialaista rahoista, jotka on hyvin käyty läpi. Tätä seuraa bysanttilaisia rahoja jäljittelevät arabialaiset rahat, joita on listattuna vain 18 tyyppiä. Tämä on osoittautunut toistaiseksi ainoaksi kirjan heikoksi puoleksi. Teos etenee aina 900-luvun loppuun saakka. Teos on hyvin hyödyllinen niille, jotka keräilevät islamilaisia rahoja, mutta eivät välttämättä jaksa seurata hintatasoa ja ole tietoisia mikä on harvinainen tyyppi ja mikä ei. Paikoitellen kirjan dollarimääräinen hintataso tuntuu reilusti yläkanttiin hinnoitetulta.

Advertisements

2 responses to “Kirjakatsaus 1/2017

    • Moi, Suomesta sitä ei valitettavasti saa ostettua, mutta ulkomailta monestakin eri paikasta. Hinta on noin 50-60 euron välissä postituskuluineen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s