Väärennetty 16 äyriä 1563

Toissa päivänä sain käsiini aikalaisväärennöksenä ostamani mielenkiintoisen rahan. Kyse on 16 äyrin hopeaklippingistä vuodelta 1563. Kyse on todennettavissa väärennökseksi muutamasta asiasta: ensinnäkin raha on selvästi ylipainoinen ja toiseksi tyylillisesti rahan lyöntivuoden alkuosa ”15” eroaa selvästi aidosta. Raha ei tartu magneettiin.
16ayria1563Mitoiltaan (n. 26 mm x 27 mm) – paksuus mukaan lukien – raha vastaa suhteellisen hyvin aitoa kappaletta näitä rinnakkain verrattaessa. Aitojen koko on Tingströmin mukaan 26 mm x 26 mm. Millimetri sinne tänne mahtuu virhemarginaalien rajoihin. Aidon rahan teoreettinen keskipaino on 24,07 grammaa. Tämän paino on sen sijaan huimat 27,9 grammaa*. Mistä huomattava ylipaino sitten johtuu?

Luonnollinen selitys olisi, että raha on lyöty kuparista tai muusta halvasta metallista. Hopea on kuitenkin kuparia tiheämpää, joten jos raha olisi lyöty kuparista, niin tällöin raha olisi aitoa kevyempi, eikä suinkaan painavampi. Lähdetään selvittämää asiaa hieman tarkemmin.

viritysMääritetään rahan ominaispaino. Tätä varten tulee selvittää rahan kuiva paino (27,9 g) ja rahan paino tislatussa vedessä. Kokeessa raha ei saa olla astian pohjalla, vaan sen tulee olla kokonaan veden peitossa ilman, että se koskee mittalasin reunoihin. Tulokseksi saamme 2,9. Tämän jälkeen kuivapaino jaetaan saadulla tuloksella eli 27,9 / 2,9 = 9,620 g/cm³. Verrataan tulosta hopeapitoisuutta kuvaavaan käyrään, josta ilmenee rahan hopeapitoisuuden olevan tällöin hieman alle 500/1000.

Palataan aitojen rahojen tunnettuun kronologiaan: Syyskuun 29. päivänä vuonna 1562 markkamääräisten rahojen hopeapitoisuutta alennettiin 484/1000:sta 375/1000. Toukokuun 1. päivä 1563 hopeapitoisuutta laskettiin edelleen 344/1000. Tänä aikana lyötiin siis kolmea variaatiota 16 äyrisestä, joiden kaikkien hopeapitoisuus poikkesi toisistaan. Leimojen avulla pystyi erottamaan minkä hopeapitoisuuden mukaan kyseinen raha on lyöty. Tämän rahan (väärennetty) leima osoittaa esikuvana olleen variantti III, jonka hopeapitoisuus on kaikista alin eli 344/1000.

Variantien I ja II leimasimet ovat Erik Olofssonin kaivertamia ja variantti III Mikael Hoenauerin (Hohenawer). Piirros: MISAB 13, s. 81.

Varianttien I ja II leimasimet ovat Erik Olofssonin kaivertamia ja variantti III Mikael Hoenauerin (Hohenawer). Piirros: MISAB 13, s. 81.

Tässä vaiheessa osa huomaa, että variantti I rahat, joiden hopeapitoisuus oli korkein olivat kooltaan kuitenkin näitä kahta myöhempää varianttia hieman pienikokoisempia. Turvaudutaan taas Tingströmiin, joka osaa kertoa näiden (aitojen) mittojen olleen 24 mm x 24 mm eli hopeapitoisuuden pudottamisen myötä rahan kokoa tuli kasvattaa, jotta sen paino pysyi vakiona. Tämän rahan väärentäjä sen sijaan ei ole ollut tietoinen hopeapitoisuuden laskusta, vaan on lyönyt väärennöksen puhtaammasta hopeasta kuin olisi pitänyt. Lyhyesti sanottuna raha jäljittelee variantti III muuten paitsi hopeapitoisuudeltaan, joka vastaa virheellisesti variantti I hopeapitoisuutta. Ylipainon syy on siis selvitetty.

Väistämättä herää kuitenkin kysymys miksi aikalaisväärentäjä olisi valmistanut väärennöksen, jossa on hopeaa enemmän kuin aidossa esikuvassaan? Mikäli väärentämisen syy on taloudellinen (kuten se usein on), niin tällöin asiassa ei ole mitään järkeä. Sen sijaan jos kyseessä on keräilijöiden harmiksi tehty moderni väärennös, niin silloin asiassa on enemmän järkeä: väärentäjä ei vain ole ollut perillä hopeapitoisuuden ja leimojen välisestä yhteydestä, vaikka kyseinen asia on ollut numismaatikkojen tiedossa kauan. Sekään ei oikein tunnu loogiselta. Menikö väärentäjällä aihiot keskenään sekaisin? Lisäksi huonosti kaiverrettu vuosiluvun alkuosa tuntuu ihmeelliseltä virheeltä ottaen huomioon kuinka hyvin moni muu yksityiskohta vastaa aitoa esikuvaansa. Nykykeräilijä huomaa kyllä sen, mutta maksuvälinekäytössä yksityiskohtia ei kukaan ala luupilla tiirailemaan, jolloin kyseinen raha erehdyttää takuu varmasti vastaanottajan. Patina vaikuttaa vanhalta, mutta kuten olen kerran jo havainnollistanut niin patina ei todista mitään, sillä sen voi 5 sekunnissa valmistaa kotikonstein. Antiikin rahojen kohdalla aikalaisväärennökset ovat lähes aina moderneja väärennöksiä uskottavampia ja siten parempia. Mutta päteekö sama ruotsalaisiin rahoihin? Asiaa voisi spekuloida loputtomiin.

Kysyin Hannu Männistöltä tämän mielipidettä asiaan ja hän kertoi nähneesä vastaavanlaisen väärennetyn 2 äyrin klippingin 1564, joka oli ylipainoinen sekä vuosiluvun ensimmäiset numerot huonosti kaiverretut. Alkuperä vaikuttaa tällöin olevan epäilemättä sama. Mielenkiintoinen raha, joka herättää kysymyksiä. Osaan saatiin vastaus ja osaan ei. Tällaista on numismatiikka toisinaan.

Lähde:
Bertel Tingström: Svensk numismatisk uppslagsbok: Mynt i ord och bild 1521-1972. Tukholma, 1972.

* Puntarin ilmoitettu virhemarginaali ±0,1 g.

Advertisements

3 responses to “Väärennetty 16 äyriä 1563

  1. Väärennökseen on tuskin käytetty hopeaa. Kyse voisi sen sijaan olla jo alkemistien tuntemasta lyijy-kuparilejeeringistä (yleisesti molybdochalkos). Tällöin esimerkiksi 0,3×11,3(Pb)+0,7×8,9(Cu) =9,62. Ominaisuuksiltaan tämä seos on lähinnä lyijypronssia, ei siis lyijyn tapaan pehmeää. Lisäksi kolikon pinta lienee väärennöksille tyypilliseen tapaan tinattu.

    • Moi,
      Voi toki olla mahdollista. Tarkoitukseni on ollut käyttää tätä XRF:ssä, mutta se on vasta suunnitelmien asteella. Mikäli raha olisi tuota mainitsemaasi lyijy-kuparilejeerinkiä, niin ilmeisesti kyse olisi aikalaisväärenteestä?

  2. Hei,
    Lyijy-kuparilejeerinki viittaisi aikalaisväärennökseen. Hopeaseos puolestaan merkitsee jokseenkin varmasti myöhempää väärennöstä, eli analyysi ratkaisee. Kokemukseni mukaan 1500/1600-luvun aikalaisväärennöksissä ei käytetty hopeaa, poikkeuksena lähinnä vain ns. ”aikalaisjäljitelmät”, joita valmistettiin esimerkiksi Levantin kauppaa varten. Nämä olivat kuitenkin järjestään enemmän tai vähemmän alipainoisia. Aidosta poikkeava (kömpelö) leima sinänsä viittaisi tyypilliseen 1500-luvun aikalaisväärennökseen, mutta ei ehkä yksistään ilman koostumustietoa riitä todistamaan sitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s