Mitä numismaatikot vihaavat?

Pudotin tänään kolikon lattialle. Mielessäni huudahdin kirosanan. Mitään vahinkoa ei tapahtunut, mutta numismaatikoille tapahtunut vastaa samaa kuin peltikolari autoharrastajalle. Tapahtuneesta johtuen päätin kirjoittaa numismaatikoiden vihaamista asioista.

1) Lattialle tippuvat kolikot
Kaikki numismaatikot tunnistavat tuon inhottavan äänen. Mikäli paikalla on useampi henkilö, niin keskustelu katkeaa siihen paikkaan ja kaikki paikalla olevat katselevat toisiaan kysyen kuka pudotti ja minkä.

Pahin skenaario on, että pudotettua rahaa ei löydy. Wienin taidehistoriallinen museon (Kunsthistorisches Museum) numismaattisissa kokoelmissa on Caracallan kvinaarin (2. tunnettu kappale!) kohdalla on tyhjälappu, jossa lukee saksaksi ”Putosi 6.6.1933, eikä löytynyt.

Rahojen pudottamisella on hyvin pitkä historia: antiikin Ateenassa pieniä hopearahoja kannettiin jopa suussa, jotta ne eivät tipuisi. Idea ei ollut aivan aukoton, sillä usein rahat nielaistiin vahingossa. Vanhojen kirkkojen pohjat ovat täynnä rahoja, jotka ovat messuyleisöltä pudonneet maahan lautojen välistä vuosikymmenten aikana. Metallinetsijät löytävät uimarannalta ja nakkikioskien edestä kolikoita. Me kaikki olemme epäilemättä löytäneet kadulta rahoja.

Toinen kauhuskenaario on, että rahaan tulee pudottaessa reunavika. Pudotukselle voi hintaa helposti tulla uuden urheiluauton verran mikäli puhutaan hyväkuntoisen harvinaisuuden pudottamisessa.

Kulunut saksalainen raha 900- tai 1000-luvulta.

2) Kuluneita rahoja
Ne ovat rumia ja vaikeuttavat ja hidastavat kaikkea oli kyse tutkimuksesta tai myynnistä. Myyntiä ajatellen kuluneet rahat vievät enemmän aikaa ja vaivaa kuin hyväkuntoiset rahat, mutta siitä huolimatta ne joutuu myymään murto-osalla hyväkuntoisen hinnasta, jonka ohella myyntiaika on usein pidempi.

3) Käsikirjastossa olevat aukot
Tarvittavan julkaisun puutuminen yleensä johtaa siihen, että tunnistusta tai tutkimusta ei saada vietyä loppuun saakka tai sitten asiavirheisiin mikäli kirjasto ei ole ajantasalla.

4) Väärennökset
Lisäävät epävarmuutta ja virhetulkintoja. Voivat tulla myös hyvin kalliiksi.

5) Hukassa olevat rahat
Tässähän niiden pitäisi olla. Jossain täällä ne ovat, mutta missä?

6) Puhdistetut rahat
Vasta-aloittavilla keräilijöillä on paha tapa puhdistaa vanhoja rahoja ns. miehen ottein: ”Katso kun vanha raha kiiltää kuin uusi.” Vanhan kuluneen rahan ei kuulu näyttää uudelta. Sitä paitsi kulunutta rahaa ei saa puhdistamalla uudenveroiseksi. Yleensä lopputulos on päinvastainen. Onneksi vasta-aloittelevilla keräilijöillä ei yleensä ole kokoelmissa arvokkaita kohteita!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s