Omistajamerkit

Ihmiset ovat tottuneet merkitsemään omaisuuttaan eri tavoin. Museot numeroivat kokoelmaesineensä, uuteen polkupyörään saatetaan kaiverruttamaan turvamerkintä mikäli kyse on arvokkaammasta polkypyörästä jne. Museoiden kokoelmanumerot toki eroavat monessa suhteessa tavallisista omistajamerkinnöistä, mutta molempien merkintöjen yksi tarkoitus on osoittaa omistajuussuhde kyseiseen esineeseen.

Kupittaan Maraton -mitali, joka kuuluu Suomen Metsämuseo Luston kokoelmiin. Kokoelmanumero on merkitty selvästi mitalin takasivulle. Kuva: Lusto / Finna.

Menneinä aikoina myös numismaatikot ovat merkinneet kokoelmiinsa kuuluneita rahoja. Nykykeräilijä varmasti vieroksuu tällaista, mutta rahojen merkitseminen oli suhteellisen yleinen tapa 1400-luvulta aina 1800-luvulle saakka. Merkinnät ovat monessa suhteessa hyvin mielenkiintoisia. Ne ensinnäkin mahdollistavat rahan provenienssi selvittämisen, mutta ennen kaikkea ne kertovat keräilijöistä.

Omistajamerkintöjä yhdistää muutama asia:
1) Niitä lyöttivät vain hierarkian huipulla olevat keräilijät.
2) Rahat kuuluivat ydinkokoelmaan.
3) Niitä esiintyy yleensä vain paremmissa kohteissa.

Puolalainen Crown, jossa on leimattuna Pilawan kaupungin ja puolalaisen Potocki -aatelissuvun vaakuna. Kuva: Antykwariat Michal Niemczyk

Venäläinen Pietari Suuren rupla vuodelta 1704, jossa on kreivi Emmerich Hutten-Czapskyn kokoelmamerkki. Kuva: Sincona

Tunnetuimpia tapauksia lienee Ruotsin kuningatar Kristiinaan kauan yhdistetty omistajamerkki – kruunattu C -kirjain. Vaikka esimerkiksi American Numismatic Society ja useta ulkomaiset huippuhuutokaupat yhä tulkitsevat kruunatun C-kirjaimen Kristiinan omistajamerkiksi, niin ei tästä ole täyttä varmuutta. Ensinnäkään Ruotsin kuninkaallisen rahakabinetin kokoelmista ei löydy yhtään rahaan, jossa olisi kyseinen merkintä. Syyksi tähän on esitetty, että kun Kristiina luopui kruunustaan ja muutti Roomaan, niin hän vei hän valtaosan rahakokoelmastaan mukanaan, jolloin Tukholmassa ei kuuluisikaan olla yhtään tällaista rahaa. Se tiedetään varmuudella, että Kristiina todellakin otti mukaan ilmeisesti koko 15 000 antiikin rahaa sisältävän kokoelmansa.

Gordianus I (238 AD) Sestertius, jossa kiistanalainen kruunattu C -omistajamerkki. Kuva: CNG

Kristiinan kuoltua vuonna 1689 hänen rahakokoelmansa päätyi prinssi Livio Odescalchin hallintaan, jonka kautta rahat päätyivät paavi Innocentius XI kautta Vatikaanin kokoelmiin. Sitten historia puuttui peliin. Ranska ajautui 1700-luvun lopulle tultaessa sotaan muuta Eurooppaa vastaan ja silloinen paavi asettui tukemaan Ranskan vastustajia. Napoleon lähti valloittamaan Italiaa ja ajautui lähelle Roomaa. Helmikuussa 1797 paavin oli pakko solmia itselleen epäedullinen rauhansopimus Ranskan kanssa. Sopimuksen myötä Napoleon vei muun muassa Kristiinaan rahakokoelman Pariisiin, jossa se on yhä. Valittevasti yhdessäkään Pariisin Cabinet des Médaillesin kokoelmaan kuuluvassa rahassa ei ole tuota kruunattua C-kirjainta. Gregory Brunkin esittää teoksessaan Merchant Countermarks on World Coins (1989) hypoteesin, että kruunattu C-kirjain olisi Englannin kuningas Kaarle I (1600-1649) omistajamerkki, sillä se tiedetään että hänen rahakokoelmansa myytiin tämän mestauksen jälkeen. Hypoteesin mukaan Kristiina olisi ostanut osan näistä rahoista, jolloin kruunattu C-kirjain olisi vahingossa tullut liitettyä häneen.

Rooman keisari Vespasianuksen quadrans, jossa on Mantuaan renessanssiajalla hallinneen hallitsijasuvun Gonzaga -suvun vaakuna. Kokoelma hajosi vuonna 1628, mutta valtaosa niistä päätyi ilmeisesti tunnetulle italialaiselle d’Este -suvulle.

Rahoja on merkitty myös muulla tavoin. Esimerkiksi Fitzwilliam museon kokoelmiin kuuluu kommodori Perryn rahakokoelma, joka monessa suhteessa kauhistuttaa. Perry nimittäin poraisi etenkin antiikin rahoihin reiän, johon hän sai helposti kiinnitettyä narulla kokoelmalapun.

Perryn kokoelmaan kuulunut Gordianus III sestertius. Kuva: Fitzwilliam

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s