Viimevuoden puolella ilmestyi Robert Delzannon kirjoittama Sveriges myntbok 995-2022. Tässä mietteeni kyseisestä teoksesta. Tarkennukseksi on kuitenkin heti alkuun todettava väärinkäsitysten välttämiseksi, että kyseessä EI ole Sveriges mynt 1521-1977 -teoksen uusin painos, jota on jo reilun vuoden verran mainosteltu useammassakin eri paikassa. Tämä on pikemminkin kyseisen teoksen kilpailija.
Delzannon teos on todella massiivinen (sivuja noin n. 2000) ja se jakautuu kahteen osaan (I osa vuodet 995-1660 ja II osa 1660-2016). Kyseessä on erittäin kunnianhimoinen yritys koittaa saada lueteltua ja hinnoiteltua jokainen ruotsalainen raha ja mitali mukaan lukien myös miehitysrahat.
Miten Delzannon sitten suoriutui tehtävästään? Ottaen huomioon teoksen laajuuden, niin odotettua paremmin. Myntboken tai Sveriges mynt ovat suosiolla jättäneet eri variantit poislaskuista, mutta Delzannon teos on tietääkseni ainoa, jossa myös eri variantit on pyritty huomioimaan. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että esimerkiksi Kustaa Vaasan rahojen kohdalla Delzannon teos sisältää merkittävästi vähemmän variantteja kuin yli sata vuotta sitten julkaistut Appelgrenin teokset vuosilta 1905 ja 1933.
Itse tarkastelin teosta etenkin Turun rahojen näkökulmasta ja sen osalta teoksessa on odotetusti jonkin verran puutteita, joka on täysin ymmärrettävä huomioiden laajuus. Ei tällaisessa teoksessa voi jokaiseen rahatyyppiin syventyä, eikä tavallinen keräilijä myöskään tarvitse tarkkaa tietoa eri varianttien lukumäärästä tms.
Turun rahojen kohdalla suurin puute on ehdottomasti Eerik Pommerilaisen ensimmäisen kuusinaisen (molempien varianttien) puuttuminen kokonaan teoksesta. Eihän niitä toki keräilymarkkinoilla ole yhtään kappaletta, mutta siitä huolimatta kyseessä on Turun rahojen näkökulmasta iso miinus. Peruskeräilijä tuskin kuitenkaan edes huomaa tätä virhettä tai osaa kaivata kyseistä rahaa.
Kaarle Knuutinpoika Bonden Turun aurtuoiden/aurtojen kohdalla Delzannon seuraa Rundbergin (2005) luokittelua mikä on järkevä ratkaisu. Hinnoittelun osalta Turun rahojen markkinat ovat tällä hetkellä ylikuumentuneet ja minusta etenkin Bonden aurtuoiden hinnat ovat reilusti yläkanttiin niin luettelossa kuin huutokaupoissa. Ylikuumentuneet markkinat eivät toki ole Delzannon vika, vaan vääristyneiden markkinoiden.
Otetaan toisena esimerkkinä 2 äyrin neliöklippinki vuodelta 1556. Teoksessa se luokiteltu RR:ksi (tarkoittaen 6-10 kpl yksityiskokoelmissa). Allekirjoittaneella olevien tietojen mukaan yksityiskokoelmissa on vähintään 12 kpl kyseistä rahaa. Sikäli ns. virhe on mitätön, eikä raha missään tapauksessa ole yleinen. Teos ei myöskään huomioi, että kyseisestä rahasta tunnetaan yhteensä peräti 6 eri varianttia. Mitätön puute sinällään, sillä yksikään varianteista ei ole toista kalliimpi, koska keräilijät eivät tiedä eri varianteista, joten hinnaston näkökulmasta asialla ei ole merkitystä. Valitetaan asiasta siis puhtaasti muodon vuoksi. Itse hinnoittelun osalta pidän kyseistä rahaa ylihinnoiteltuna, mutta ainahan hinnastot ovat vain suuntaan antavia.
Positiivista teoksessa on puolestaan se, että teoksessa kerrotaan tunnettujen rahojen provenienssiketjut. Tämä on erittäin suuri plussa muihin vastaaviin teoksiin nähden ja toivon tavan yleistyvän jatkossa.
Jos puolestaan tarkastellaan esimerkiksi Kristiinan yhden äyrin kuparirahoja, niin sen osalta teos on suhteellisen kattava. En ole kuitenkaan verrannut tämän osalta Delzannon teosta esimerkiksi Tuukan julkaisemaan Antellin kokoelman neljänteen osaan, mutta vastaaviin hinnastoihin nähden teos on kattavin.
Suurin miinus teoksessa on erilaisten mainossivujen valtava lukumäärä. Laskujeni mukaan teoksessa on yhteensä peräti 96 sivua pelkkiä mainoksia. En ole mainosten ystävä ja tällainen sivumäärä ärsyttää itseäni henkilökohtaisesti aikalailla. Samasta syystä en esimerkiksi ole tilannut Numismaatikko-lehteä, koska erilaisten mainosten, ilmoitusten ja huutokauppalistojen suuri sivumäärä ärsyttää minua valtavasti. Mutta palataan takaisin Delzannon teokseen. Mukana on yhteensä peräti 4 sivua, joissa on tekijästä postikortin kokoiset valokuvat. Suomalaiseen makuun yksi pienempi valokuva tekijästä olisi riittänyt. Neljä suurta valokuvaa tuo mieleen lähinnä seuranhakuilmoituksen. Mainosten lukumäärää voidaan kuitenkin toisaalta perustella sillä, että niiden avulla teoksen myyntihinta (n. 75e) on saatu pidettyä kohtuullisena.
Teoksen kokonaisarvosanaksi annan 4/5. Kyseinen teos on välttämätön jokaiselle vakavasti otettavalle Ruotsin rahojen keräilijälle. Jokaisen on kuitenkin muistettava käyttää oma harkintaa, joten ihan sokeasti tähänkään teokseen, kuten ei muihinkaan vastaaviin kannata luottaa. Hintaansa (ovh. 750 SEK) nähden teos on kuitenkin oiva hankinta.
rahakabinetti 