Slavey Petrov on bulgarialainen väärentäjä, joka asuu nykyään Münchenissä ja toimii kunniallisena rahakauppiaana omassa yrityksessään (Titiana & Slavey Art Numis). Petrov jakaa rajusti mielipiteitä, sillä osa pitää häntä väärentäjänä ja osa lähinnä Beckerin kaltaisena taiteilijana.
Slaveyn käsialaa oleva Lysimakhoksen drakhma.
Bulgarialaisia väärennöksiä kutsutaankin toisinaan ”Slaveyna” vastaavalla tavalla kuin Giovanni da Cavinon (c. 1500-1570) aikalaisten jäljitelmiä kutsutaan paduaaneiksi Cavinon kotikaupungin Paduanin mukaan. Tämä kyseenalainen kunnia ei ole suotta ansaittua, sillä se mikä tekee Petrovista keräilijän näkökulmasta vaarallisen henkilön on, että hän on toiminut oppi-isänä monelle väärentäjille, kuten Lipanoffin veljeksille ja monille muille joiden nimeä me emme tiedä, mutta joiden tuotoksiin törmäämme siellä sun täällä.
Slaveyn valmistama replika Pupienuksen denaarista.
Toinen ongelmallinen piirre on, että hän asuu ja vaikuttaa Münchenissa – rahahuutokauppojen Euroopan solmukohdassa. Hän ei ole itse tiettävästi koskaan myynyt omia tuotoksiaan aitoina, mutta monet muut rahakauppiaat (esim. Numismatik Lanz) ovat sitten myyneet niitä eteenpäin aitoina. Slaveyn jäljitelmiä näkee säännöllisesti myös muissa huutokaupoissa, mutta näissä tapauksissa kyse huutokaupan erehdyksestä, sillä osa jäljitelmistä on pyörinyt vuosikymmeniä jo keräilymarkkinoilla, joten on vaikea saada selville kuka lukuisista omistajista on ostanut rahan jäljitelmänä ja sitten myynyt aitona eteenpäin seuraavalle henkilölle tämän tietämättä rahan taustoja. Sitten, kun kohde jätetään huutokauppaan, jossa antiikin rahojen tuntemus on heikompaa, niin kohde päätyy ongelmitta eteenpäin.
Valentianuksen solidus.
Kolmas asia mikä tekee Slaveyn ongelmalliseksi henkilöksi on se, että vaikka hän itse ei myy rahojaan aitoja, niin hän on myynyt valmistamansa leimasimet ja arvattavasti ostajien motiivit eivät aina ole vilpittömät.
Dosonin tetradrakhma. Raha ei ole tässä NGC:n rahakehyksessä, vaan rahakehyksessä jonka on tarkoitus harhauttaa ostajaa entisestään.
Slaveyn tuotanto on laajuudeltaan valtava kreikkalaisista rahoihin bysanttilaisiin kultarahoihin, joten tuotanto siältää vähintään useita kymmeniä, jollei jopa satoja erilaisia jäljitelmiä. Osa rahoista on merkitty jäljitelmiksi ja osa rahoista on Slaveyn signeeramia, mutta epärehellistä tämä ei estä, sillä rahat voi helposti tekopatinoida ja jäljitelmäksi paljastavista teksteistä on helppo hankkiutua eroon. Lohdutukseksi voidaan kuitenkin todeta, että valtaosa Slaveyn kopioista eroaa sen verran tyyliltään aidoista, että harjaantunut silmä kyllä huomaa milloin rahan tyyli poikkeaa hivenen alkuperäisistä. Osa rahoista on kuitenkin sen verran taitavia, että esimerkiksi messutilanteissa hieman huonossa valaistuksessa, kun ostopäätös pitää tehdä nopeasti, niin kokeneempikin keräilijä saattaa helposti erehtyä.
Aloittelevien keräilijöiden ei kuitenkaan tarvitse näitä pelätä, sillä kokemukseni mukaan aloittelevat keräilijät eivät yleensä osta alkuunsa kovinkaan kalliita rahoja, jolloin ei tarvitse pelätä onko huutonetistä 5 eurolla ostettu kulunut myöhäisroomalainen kupariraha aito vai ei, sillä Slavey ei ole valmistanut kopioita ns. halvoista rahoista. Slaveyn kopioilla on myös omat markkinansa. Pikaisella googlettamiselle ne näyttävät menevät kaupaksi 20-40 dollarin hintahaarukassa, kun ne myydään avoimesti ja rehellisesti Slaveyn valmistamina jäljitelminä.
Jos ei halua kokoelmiinsa Slaveyn kopioita, niin paras on välttää kokonaan eBayta tai Catawiki-huutokauppaa. Myöskään Bulgariasta ylipäätään ei kannata ostaa mitään, sillä jos se ei ole Slavey, niin hyvin todennäköisesti tulee ostaneeksi jonkun hänen oppilaansa tuotoksen. Parhaiten huijatuksi tulemisen välttää ostamalla ainoastaan luotettavilta hyvämaineisilta kauppiailta ja kansainvälisistä huutokaupoissa, jolloin rahat käy läpi tuhansien asiakkaiden silmäparit ja yleensä joku heistä huomaa väärennöksen ja reklamoi huutokauppaa asiasta, jolloin kohde vedetään poismyynnistä. 
Ylimmässä rahassa COPY-teksti alareunassa. Alhaalla oleva raha, joka on lyöty samoilla leimasimilla, mutta ilman COPY-tekstiä.
rahakabinetti 