Suomen saatua järjestääkseen vuoden 1952 kesäolympialaiset päätti kisatoimikunta Saksan esimerkkiä vuodelta 1936 seuraten perustaa kaksiluokkainen ansiomerkki palkitakseen henkilöitä, jotka toimivat olympialaisten hyväksi. Suomen olympialainen ansioristi ja ansiomitali perustettiin 21.7.1951 annetulla asetuksella.
1. luokan ansioristi myönnettiin yhteensä 283 kappaletta, joista 116 jäi Suomeen. Sen saivat muun muasssa osa KOK:n jäsenistä, kansallisen olympiakomitean puheenjohtaja jne.
1. luokan ansioristi. Kuva: Suomen urheilumuseo.
2. luokan ansioristiä myönnettiin 700 kappaletta, joista 508 jäi Suomeen. Sen saivat muun muassa ne kansallisen olympiakomitean jäsenet, jotka eivät saaneet 1. luokan ansioristiä, kansainvälisten urheiluliittojen pääsihteerit jne. Tämä kunniamerkki näkyy hyvin usein kotimaisissa kunniamerkkirivoissa, sillä moni sen kotimainen saaja oli osallistunut Talvi- ja/tai Jatkosotaan. Lisäksi yleensä monesta irrallaan myydystä ansiorististä näkee, että se on kuulunut ripaan, jollei nauhaa ole myöhemmin vaihdettu.
Suomen olympialainen II luokan ansioristi. Kuva: Suomen urheilumuseo.
Myöntökirja 2. luokan ansioristiin. Kuva: Suomen urheilumuseo
Ansiomitalia myönnettiin yhteensä 2000 kappaletta, joista 1732 jäi Suomeen. Sitä myönnettiin muun muassa valmentajille, toimitsijoille, järjestelytoimikunnan virkamiehille jne. Edellisen kunniamerkin tapaan tämä näkyy toisinaan kunniamerkkirivassa.
Suomen olympialaisten ansiomitali. Näistä kunniamerkeistä ainoa, joka löytyy Rahakabinetin kokoelmista.
Lisätietoja:
Jani Tiainen, Suomen kunniamerkit.
Urheilumuseon verkkosivut.
rahakabinetti 