Olen blogin Facebook-sivuilla pitänyt lukijani ajan tasalla naapurimaan uutisoinnista koskien Tukholman Kuninkaallisen rahakabinetin entisen johtajan oikeudenkäyntiä. Asiasta on Ruotsin valtamediassa uutisoitu jo usemman vuoden ajan, mutta asiasta ei ole hiiskuttu sanallakaan Suomen tai Ruotsin numismaattisissa julkaisuissa. Asia on ollut kuitenkin viimeaikojen tärkeimpiä keskustelujen aiheita niin sosiaalisessa mediassa kuin kahvihuoneissa, joten ehkä minunkin on jo syytä kirjoittaa tästä ajankohtaisesta asiasta.
Vaikka syytetyn henkilöllisyys on yleisessä tiedossa ja se löytyy asiaa koskevista julkisista asiakirjoista, niin olen päättänyt olla sitä mainitsematta, jonka vuoksi olen sen myös pikselöinyt syytekirjelmistä löytyvästä esitutkintamateriaalista. Nimen mainitsen vasta sitten, kun/jos oikeus toteaa hänet syylliseksi.
Tausta
Syytetty mieshenkilö jäi vuonna 2011 kiinni postimerkkivarkaudesta, kun paikallinen postimerkkihuutokauppa oli asentanut tiloihinsa tallentavan valvontakameran jatkuvien näpistysten vuoksi. Kameralle tallentuikin videopätkä, jossa keski-ikäinen mieshenkilö sujauttaa povitaskuunsa postimerkkejä muina miehinä. Kaikkien yllätykseksi kyseinen henkilö paljastui monien tuntemaksi Kuninkaallisen rahakabinetin johtajaksi. Järkytys oli monille valtava, sillä hän oli yksi Ruotsin tunnetuimpia ja arvostetuimpia numismaatikkoja.
Tästä alkoi rikosvyyhti purkautua, kun poliisille selvisi että varas on suuren valtiollisen rahoihin erikoistuneen erikoismuseon johtaja, jolla on ollut vuosien ajan täysin esteetön pääsy oman museon kokoelmiin, mutta myös muiden museoiden. Postimerkkivarkausta koskevissa kuulusteluissa hän vakuutti tapahtuneen olleen hetkellinen yksittäinen kleptomaaninen kohtaus. Poliisi ei tietenkään tätä uskonut ja alkoi selvittää asiaa.
Tänä keväänä Ruotsin poliisi ilmoitti, että miehen epäillään varastaneen noin 1200 rahaa yhteensä 25 miljoonan kruunun edestä rahoja Göteborgin kaupungin museon ja KMK:n kokoelmista. Kyseinen uutinen oli Ruotsin uutisten 2. luetuin uutinen tuona päivänä, kun asia julkistettiin.
Oikeudenkäynti
Jokin aika sitten julkistettiin kahden syytetyn – museonjohtajan ja tukholmalaisen rahakauppiaan – syytekirjelmä. Tämä on täysin julkinen asiakirja, ja se sisältää muun muassa jonkin verran esitutkintamateriaalia, josta otan loppuun yhden rahan esimerkiksi. Yhteensä sivuja kolmessa julkistetussa asiakirjassa on noin 400 sivua.
Julkistetuista asiakirjoista käy ilmi, että museonjohtaja on myynyt pelkästään tälle yhdelle rahakauppiaalle kuittien perusteella vuosien 2009–2011 välisenä aikana rahoja useaan otteeseen yhteensä 1,21 miljoonan kruunun edestä. Rahoista valtaosa on ollut harvinaisia ruotsalaisia kultarahoja. Tutkinnan yhteydessä rahaliikkeeseen suoritettiin etsintä, jonka seurauksena takavarikointiin useita museoista varastetuksi epäiltyjä rahoja. Myös museonjohtajan kotiin suoritettiin 3.3.2014 kotietsintä, jonka seurauksena takavarikointiin muun muassa muistitikkuja ja vanhoja rahoja.
Poliisitutkimusten seurauksena muun muassa Göteborgin kaupungin museon rahakokoelma käytiin läpi, josta havaittiin useiden arvorahojen kadonneen. Yksi näistä ennen näkemättömän rikostarinen päätähtiä on Kustaa II Adolfin 16 markan kultaraha vuodelta 1615. Julkistettujen asiakirjojen mukana on muun muassa Göteborgin museon kokoelmaluettelolappu kadonneesta rahasta, vierailupäiväkirja, joka osoittaa museonjohtajan vierailleen ainakin neljä kertaa museon rahakokoelmien parissa, rahaliikkeestä takavarikoituja kuitteja, joista käy ilmi museonjohtajan myyneen vastaavanlainen raha sekä takavarikoitu raha yms.
Maallikon silmin todistusaineisto on hyvin raskauttava, vaikka syyttäjä ei kykenekkään julkistetun materiaalin perusteella osoittamaan kuin pienen osan tapahtuneista varkauksista. Tässä, kuten monissa muissakin rikosasioissa on syytä muistaa, että syyllisyydestä ja tuomiosta päätetään yksinomaan tuomioistuimissa. Syytetyt ovat näin ollen syyttömiä kunnes toisin todistetaan. Seuraan oikeudenkäyntiä ja kerron miten oikeussalissa kävi.
rahakabinetti 