Asetus ja kokeiluja

En ole pitkään aikaan ehtinyt tänne blogin puolelle mistään kirjoittamaan. Huutonetistä satuin löytämään mielenkiintoisen asetuskokoelman toukokuulta 1861, jonka ostin itselleni. Kyseinen asetuskokoelma käsittelee Suomen ensimmäisiä kupari- ja hopearahoja. Asetuksessa esitellään liitesivulla luonnokset Suomen tulevista metallirahoista.

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy varmaankin kolmeen seikkaan: rahojen vuosilukuun (1861), hopeiseen 75 pennin kolikkoon sekä kookkaaseen 20 pennin kuparirahaan. Kaikki ovat asioita, jotka eivät konkretisoituneet. Ensinnäkin Suomen varhaisimmat koerahat ovat kaikki vuodelta 1863. Yleisesti ottaen kaikki kotimaiset koerahat ovat äärimmäisen harvinaisia. Hyvin harva keräilijä on niitä ylipäätään koskaan nähnyt livenä ja saati sitten omistanut.

Tämä asetus toimi kuitenkin joka tapauksessa tulevien rahojen esikuvana. Rahojen kaivertaja Lea Ahlborn (1826-1897) piti asetuksen piirustuksia huonoina, sillä hänen tiedetään rahapajan johtaja Soldanille haukkuneen muun muassa piirroksen seppeleitä rumiksi ja laihoiksi. Kaikista kuparirahoista valmistettiin vuonna 1863 Ahlbornin suunnittelema koerahasarja, joka valmistettiin Tukholman rahapajassa, sillä Suomen rahapajan toiminta käynnistyi vasta seuraavana vuonna.

Hopearahoista vain 2 markan ja 1 markan rahoista tunnetaan tinaan lyödyt koerahat vuodelta 1863. Sen sijaan 25, 50 ja 75 pennistä ei tunneta vuodelta 1863 peräisin olevia koerahoja. Oletuksen mukaisesti nämäkin olisi lyöty tinaan 1 ja 2 markan tavoin. 75 pennin rahasta tunnetaan kylläkin hopeaan lyötyjä kappaleita. Nämä eivät kuitenkaan ole vuonna 1863 lyötyjä. Aikoinaan 75 pennin rahasta oltiin valmistettu arvopuolen leimasin. Tämä löytyi ilmeisesti 1950-luvulla, jolloin tuolloinen rahapajan johtaja Peippo Helle valmistutti puuttuneen tai kadonneen tunnuspuolen leimasimen ja vuonna 1953 laittomasti lyötti 75 pennisiä joitain kymmeniä kappaleita, joista reilu kymmenkunta kappaletta kiertää yhä keräilymarkkinoilla ja muutama kappale on Kansallismuseon Rahakammion kokoelmissa.
Vuoden 1861 asetuksen yhdeksästä vahvistetusta rahasta lopulta päädyttiin vain seitsemän ottamaan käyttöön. Myöhemmin vuonna 1866 rahapajassa teetettiin kuparinen 2 pennin koeraha (ilman helmireunusta sekä helmireunuksella) sekä hopeinen 20 pennin koeraha. Näistä rahoista puuttuvat vaakunapuolet, koska näitä rahoja ei oltu vahvistettu vastaavanlaisella asetuksella. Näiden rahojen tarkoituksena oli ilmeisesti testata rahojen koko käytännössä. Koska rahat eivät päätyneet tuotantoon, niin ilmeisesti ne todettiin tarpeettomiksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s